Paremmaksi tyypiksi

Etusivu » Ei kategoriaa » Sivistys?

Sivistys?

Kun kuuntelen puhuessani itseäni, huomaan, miten suurimmaksi osaksi pyrin jakamaan paksumpaa tai ohuempaa tietämystäni. Näillä näkökulmillani haluan vakuuttaa itsenikin. Ja sitten huomaan, miten omat näkökulmani törmäävät toisten näkökulmiin.

Tämä tila muuttuu vasta, kun kuuntelen oikeasti toista ja itseäni. Aktiivisen kuuntelemisen myötä näkökulmani vaihtuu luontaisesti.

Tästä näkökulman vaihtamisesta ei väistämättä seuraa, että minun olisi luovuttava omastani. Vaan että oma luontaisesti yksipuolinen ja kapea näkökulmani rikastuu ja laajenee, kun päästän siitä irti. Se on samalla polku pois omasta maailmasta yhteiseen maailmaan, kuten aidossa dialogissa tapahtuu.

Voin aloittaa sen kysymällä itseltäni, miksi minun näkökulmani olisi oikea tai oikeampi kuin toisen. Harvoin se on sitä, sillä oikeampi syntyy vasta yhdessä.

Tietoisesti voin harjoitella näkökulmani vaihtamista esimerkiksi:

  1. Asettumalla toisen asemaan, ”kävellä hänen kengissään”. Tämä toimii empatian ja myötätunnon vahvistajana.
  2. Asettamalla oma näkökulmani suurempaan kokonaisuuteen ja sellaiseen yhteyteen, jota vasten peilata sitä.
  3. Nähdä esimerkiksi epäonnistumisessa yksi myönteinen puoli.
  4. Nähdä vaikeassa tilanteessa oleva mahdollisuuteni kehittyä ja siihen sisältyvä opetus.

Ja jonkinlaisena metaharjoituksena:

  1. Ymmärtämällä, että voin itse valita asenteeni ja suhtautumiseni asioihin.

Tietoisen harjoittelun avulla on mahdollista

  • Arvioida kriittisesti omia näkökulmia ja näkemyksiä.
  • Laajentaa ja monipuolistaa omaa, luontaisesti usein kapeaa näkökulmaa asioihin ja saada niihin tuoreutta.
  • Lisätä ymmärrystä toisia ihmisiä ja heidän maailmojaan kohtaan.

Tietoinen harjoitteleminen on itsensä sivistämistä: avarakatseisuuden, ennakkoluulottomuuden ja suvaitsevaisuuden vahvistamista.

Huomaan, etteivät kasvatus, koulutus ja kulttuuri sinänsä takaa sitä, että olisin oikeasti sivistynyt. Aika paljonkin jää tässä suhteessa omaan varaani.

Eikä tämä koske vain minua, vaan vihapuheiden ja kaiken arkipäiväisen ymmärtämättömyyden keskellä kulttuuri kaipaa muutosta. Muutos lähtee tässä kohtaa halustani muuttaa, ei vain itseäni vaan myös suhdettani maailmaan. Sivistys on hyvin arkipäiväinen asia, sillä arki paljastaa kortit, erityisesti sen, miten kohtelen itseäni ja toisia.

Sivistykseni pintakuori saattaa olla ohut, mutta voin vahvistaa sitä sisältä päin. Ehkä se on parempi tie kuin jatkaa yritystäni ulkoisella sivistyneisyydelläni huijata – itseäni.

Mikko Taskinen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: