Paremmaksi tyypiksi

Etusivu » Ei kategoriaa » Tarinoita

Tarinoita

Useimmat ovat nähneet läheltä tai ihan itse kokeneet, miten elämä voi lähteä ikävällä tavalla harhapoluille ja lapanen kädestä. Tai miten se kulkee erinäisten vaiheitten kautta hyvään suuntaan.

Joillakin on kehkeytynyt työhönsä seuraavia asenteita:

  • Aikaa on. He voivat hyvin istuutua kolmisin puoleksitoista tunniksi palaveriin, joka toisenlaisella asenteella hoidettaisiin yhden ihmisen voimin puolessa tunnissa.
  • Asioille ei voi mitään. Joku tai jokin on saanut heidät uskomaan, että koneisto joko hoitaa tai toimii kuin Kafkan Oikeusjutussa ja pieni ihminen seuraa sivusta, vähän pelokkaana.
  • Muutos on aika-paha-juttu. Saavutettujen etujen paino ja vuosien rutiininomainen tapa työskennellä ovat tehneet pienistäkin muutoksista suuria ahdistuksen lähteitä ja syitä kaivaa poteroita syvemmiksi.

Tragedian synty? kysyisi Nietzsche, jos vielä kulkisi joukossamme.

Uskon , ettei tämä ollut useimpien ihmisten tavoite elämässä – tuskin he tästä haaveilivat astuessaan työelämään?

Mutta sitten

  • Kukaan ei palkinnutkaan sisäisestä yrittäjyydestä?
  • Kukaan ei kannustanut riittävästi riskin ottoon, uusien tapojen kokeilemiseen ja vuoropuheluun?
  • Kukaan ei asettanut rimaa sellaiseen korkeuteen, että olisi herännyt halu ylittää se?
  • Kukaan ei tehnyt riittävän selväksi, että jokaisen yksittäisen ihmisen panos vaikuttaa kokonaisuuteen ja siihen, miten otetaan vastuu lopputuloksesta?

Ja se riitti taittamaan tahdon.

Alisuoriutumisen ja potentiaalin hukkaamisen vierellä kulkee koko joukko ihmisiä, jotka

  • Löysivät onnekkaasti kannustavat ihmisensä
  • Säilyttivät kipinänsä (ihmis)olosuhteista huolimatta
  • Tulivat nähdyiksi
  • Kokivat onnistumisen polun, joka vahvisti heidän tahtoaan ja motivaatiotaan

Näiden erilaisten kohtaloitten siivittämät ihmiset eivät välttämättä kohtaa.

Leo Tolstoi kirjoitti aikoinaan: ”Kaikki onnelliset perheet muistuttavat toisiaan, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan.”

Kuitenkin jokainen onnellinen tai onneton työtään tekevä ihminen on onnellinen tai onneton omalla tavallaan. Tulisiko tästä maailmasta vähän myötätuntoisempi paikka, jos jakaisimme tarinamme toistemme kanssa?

Mikko Taskinen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: